perjantai 8. kesäkuuta 2018

Muistoja, teksti vaikealta hetkeltä

Viime aikoina olen tietoisesti yrittänyt käydä pala kerrallaan kaikkea viime vuonna koettua läpi. Moni teistä onkin ehkä saattanut seurata tätä matkaa, mutta mukana saattaa olla uusiakin lukijoita, joten avaan hieman, mitä tällä edellä olevalla lauseella tarkoitan.

Olen siis monisairas 26- vuotias nuori nainen Kotkasta. Viime vuonna tilanteeni vaikeutui paljon entisestään ja jouduin viettämään suurimman osan vuodesta sairaalassa. Menin hetki kerrallaan, erilaisista toimenpiteistä seuraavaan. Marraskuussa minulle tehtiin iso leikkaus, josta seurasi jälleen pitkä jakso sairaalassa ja sitäkin pidempi toipuminen.



Viime vuonna kaikkien läheisten lisäksi iso voimavara minulle oli kirjoittaminen. Kirjoitin paljon. Someen olen tuonut aiemmin vain pieniä pintaraapaisuja tilanteestani, olostani ja kaikesta tapahtuneesta. Nyt ajattelen kuitenkin niin, että ihanat lukijani tukivat minua viime vuoden lävitse viiden vakavan verenmyrkytyksen, lukuisten muiden infektioiden ja leikkausten. Haluaisin nyt jakaa teille osia viime vuodestani. Niitä muistioon kirjoitettuja, julkaisemattomia tekstejä. Tekstejä, jotka olen kirjoittanut kaikista vaikeimpina hetkinä. Mitä ajattelette ideasta? Tottakai täytyy nyt mainita se, että olen aika tarkka siitä, mitä julkisuuteen jaan eli kaikista yksityisimmät tekstit sekä kuvat jäävät edelleen omiin arkistoihini, mutta on paljon, mitä voisin julkaista.




Nyt on aika julkaista ensimmäinen osa teksteistä, vaikeimmilta hetkiltä. Alla teksti;


Tässä vuodessa on ollut myös iloa. Onnellisin asia on ollut todellisen sielunsiskon löytyminen. Elämäni vaikeimpana aikana. En olisi koskaan uskonut, että löytäisin elämääni ihmisen, kuka ymmärtää minua pelkästä kosketuksesta. Katseesta. Sanoista ja sanattomuudesta. Haluaisin pystyä olemaan hänen ystävyyden arvoinen. Toivon, että vielä jonain päivänä. Kiitollisuus on sana, joka parhaiten kuvaa sitä, mitä olen hänelle tästä yhteisestä kuluneesta ajastamme velkaa. Tuntuu, että olen vain ollut yksi väsynyt kipeä tyhjä ruumis, josta ei ole riittänyt hänelle tarpeeksi sitä, mitä hän olisi tarvinut ja ansainnut. Aion korvata sen kaiken vielä.

Rakkaudella, Saara

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti