tag:blogger.com,1999:blog-52757036567194354362024-03-13T13:28:29.071-07:00Kauriin silmätSaarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.comBlogger61125tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-84563414716148237212021-01-03T18:50:00.002-08:002021-01-03T18:50:23.281-08:00Täällä ollaan, vielä<p> Edellisestä tekstistä on kulunut pian <b>kaksi vuotta</b>. Havahduin siihen, kun yhtäkkiä keskellä yötä, täällä sairaala sängyssä mieleeni tuli käydä läpi vanhoja postauksiani.</p><p>Osaankohan edes enää käyttää tätä? Lukeeko kukaan edes enää blogeja? Luki tai ei, päivitän silti. Heille, ketkä ei muuta sosiaalista mediaani seuraa, oon yhä täällä (Instagramini löytää nimellä saaraeleonoora).</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnRtfQuqIXn1jNwV79FHe1JoUj5W0N6VB0IdIZfs3s7TH_d4H3LEWSwKav2N_WQ1zYkdS9KFRNwbxpKjxkHAiKNUYYYOGlOThBa2QIY0FejHv8LBYBhGR_9TIH9hnPO5y1bSQPstZGLQ/s4000/IMG_20201226_140119.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnRtfQuqIXn1jNwV79FHe1JoUj5W0N6VB0IdIZfs3s7TH_d4H3LEWSwKav2N_WQ1zYkdS9KFRNwbxpKjxkHAiKNUYYYOGlOThBa2QIY0FejHv8LBYBhGR_9TIH9hnPO5y1bSQPstZGLQ/s320/IMG_20201226_140119.jpg" /></a></div><br /><p><br /></p><p><i>Viime vuosi, tammikuusta lähtien oli äärimmäisen raskas</i>. Se alkoi sairaalasta ja päättyi sairaalaan. Maailman tilanteesta ei liene tarvitse mainita. Mutta omassa elämässäni oli yksi vaikea keuhkokuume (koronaepäilyineen), heti perään sepsis, yhdeksän kuukauden kestävä kotisairaala jakso suonensisäisen ravitsemuksen ja nesteytyksen vuoksi, munuaiskivien kanssa taistoa sekä niiden poisto ja loppuvuosi yliopistosairaalan vatsaelinkirurgisella osastolla saman ongelman vuoksi, kuin minkä takia suonensisäinen ravitsemuskin on mennyt lähes koko vuoden ja menee jälleen.</p><p><span style="font-family: courier;">Kaikesta huolimatta, yritän nähdä vuodessa 2020 hyvääkin</span>.</p><p>Ainakin vuosi kasvatti minua ihmisenä enemmän, kuin mikään vuosi koskaan. Sain elämääni korvaamattoman tärkeän ihmisen. Juhlin rakkaita ihmisiä. Yllätimme rakkaan ihmisen ystävien ja muiden ihanien ihmisten kanssa. Lauloin, nauroin, itkin ja huusin kivusta. Pakahduin onnesta ja rakastin.</p><p><i>Haluan edelleen nähdä kaiken pahan takana jotain hyvää. ❣️</i></p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDfi9v6WDAVJEnlyR6hL9Qf-7AhKL1yltrluk_bm0nB6CeNYqS3Ml-nS0El3J2vNyqu4QpJm1SwBNMsbIG89ir8bsfemc22mPWbUwNLDp_VLQshfH8GjP_hIsYUlwziT0g2CAfZbgvtA/s4618/IMG_20210103_162533.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4618" data-original-width="3464" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDfi9v6WDAVJEnlyR6hL9Qf-7AhKL1yltrluk_bm0nB6CeNYqS3Ml-nS0El3J2vNyqu4QpJm1SwBNMsbIG89ir8bsfemc22mPWbUwNLDp_VLQshfH8GjP_hIsYUlwziT0g2CAfZbgvtA/s320/IMG_20210103_162533.jpg" /></a></div><br /><p><br /></p><p>Toivon kaikille ihanaa alkanutta vuotta ja parempaa kuin vuosi 2020!+! 🎆❣️</p>Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-36437212468560344922019-01-18T20:58:00.000-08:002019-01-18T20:58:25.914-08:00KuulumisiaAika päättää pitkä hiljaisuus. Toistaiseksi.<br />
<br />
Toivoisin, että voisin kertoa koko maailmalle jotain iloista. Vaikka, että elämä on nykyään ihanaa ja helppoa. Liibalaabaa. Ei elämä taida kellään olla aina helppoa.<br />
<br />
Elämänihän ei ole mitenkään helpottunut. Olen pyrkinyt tietoisesti vähentämään ikävien asioiden ajattelemista ja etsimään elämääni muutakin sisältöä kuin sairaudet sekä niiden kanssa eläminen. Voimavarojen puitteissa tottakai.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuaz_SZptz4cjwd_fKmRbHjWFKQDqKOjZdMTQNkxXowtRsp9_DupAAU2UAVvHwtkyGfWRM23WBYvWVglx7-GRJIWq2n57FmX0Ql_wYe7zcGTsKziD-J9PX5RsR4oYKUNukdQHpsHfVSw/s1600/IMG_20190109_143828.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjuaz_SZptz4cjwd_fKmRbHjWFKQDqKOjZdMTQNkxXowtRsp9_DupAAU2UAVvHwtkyGfWRM23WBYvWVglx7-GRJIWq2n57FmX0Ql_wYe7zcGTsKziD-J9PX5RsR4oYKUNukdQHpsHfVSw/s320/IMG_20190109_143828.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Meikillä saa aikaan paljon. Totuus ei ole aina se, mikä näkyy somessa.</i></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Tarvitsen super paljon lepoa, mutta oon pyrkinyt senkin suhteen olemaan armollisempi itselleni. Sanoen, että se on ihan ok. On ok levätä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4QqSoYTOFyICZyndJj4_EDfdBhzddHrOdGtKXiH_mE08PoubQ5q0azggqFWFSWGvDp30Bizu59X6uW_VcAHewlUjkqwF3kglRPng9vYpu1GETmqJnWRYU6_Sv1baQyQhvNdSiCyVbuw/s1600/received_10214042398518026.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1067" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4QqSoYTOFyICZyndJj4_EDfdBhzddHrOdGtKXiH_mE08PoubQ5q0azggqFWFSWGvDp30Bizu59X6uW_VcAHewlUjkqwF3kglRPng9vYpu1GETmqJnWRYU6_Sv1baQyQhvNdSiCyVbuw/s320/received_10214042398518026.jpeg" width="213" /></a></div>
<br />
<br />
Syksyllä mulla oli todella hyvä ja silmiä avaava laitoskuntoutusjakso, ekaa kertaa selkäydinvammoihin erikoistuneessa laitoksessa. Tunsin ensimmäistä kertaa, että minua ymmärretään. Täysin. Verenpaineiden sekoilusta, kaikkiin niihin intiimeihinkin asioihin. Siellä ei ollut kiellettyjä puheenaiheita tai asioita.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqFFVrhfysYQYjO0ujmvlNUmEWXUlKr2v4ACW7pExnYIlB-pYxmS6ZMH3xb3Bgu93SVjfXrI41ZG5TFF3nM8yalszp2tIv4rbqWQgVlpm2RqgXFBxBq8XKf5-7cPE4xMdQ7Mx96F_MiQ/s1600/IMG_20181009_121714_753.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjqFFVrhfysYQYjO0ujmvlNUmEWXUlKr2v4ACW7pExnYIlB-pYxmS6ZMH3xb3Bgu93SVjfXrI41ZG5TFF3nM8yalszp2tIv4rbqWQgVlpm2RqgXFBxBq8XKf5-7cPE4xMdQ7Mx96F_MiQ/s320/IMG_20181009_121714_753.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>Validiassa, ulkona oli kaunis syksy.</i></td></tr>
</tbody></table>
<br />
Olen miettinyt, jos kirjottaisin päiväkirja tyyppisesti silloin, kun pystyn ja jaksan, mutta ilman velvollisuudentunnetta tai mitään paineta. Miltä kuulostaa?<br />
<br />
❤ llä, Saara<br />
<br />
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-74757305652652443972018-06-08T15:11:00.001-07:002018-06-08T15:11:41.315-07:00Muistoja, teksti vaikealta hetkeltäViime aikoina olen tietoisesti yrittänyt käydä pala kerrallaan kaikkea viime vuonna koettua läpi. Moni teistä onkin ehkä saattanut seurata tätä matkaa, mutta mukana saattaa olla uusiakin lukijoita, joten avaan hieman, mitä tällä edellä olevalla lauseella tarkoitan.<br />
<br />
Olen siis monisairas 26- vuotias nuori nainen Kotkasta. Viime vuonna tilanteeni vaikeutui paljon entisestään ja jouduin viettämään suurimman osan vuodesta sairaalassa. Menin hetki kerrallaan, erilaisista toimenpiteistä seuraavaan. Marraskuussa minulle tehtiin iso leikkaus, josta seurasi jälleen pitkä jakso sairaalassa ja sitäkin pidempi toipuminen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5p0RcgceXpGTWk3EV_Rjz8w9ewGTozcf02n_Htwy6ptb_KwILCR79Sy4E2v2p4LXomlkB2709dso1Ay_eY1TEwzcx9AzBbkVxGHiT3DacMqXh-V19bLxq3D1muWb_KPPkvRqn0lIOxw/s1600/IMG_20171116_134120.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5p0RcgceXpGTWk3EV_Rjz8w9ewGTozcf02n_Htwy6ptb_KwILCR79Sy4E2v2p4LXomlkB2709dso1Ay_eY1TEwzcx9AzBbkVxGHiT3DacMqXh-V19bLxq3D1muWb_KPPkvRqn0lIOxw/s320/IMG_20171116_134120.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Viime vuonna kaikkien läheisten lisäksi iso voimavara minulle oli kirjoittaminen. Kirjoitin paljon. Someen olen tuonut aiemmin vain pieniä pintaraapaisuja tilanteestani, olostani ja kaikesta tapahtuneesta. Nyt ajattelen kuitenkin niin, että ihanat lukijani tukivat minua viime vuoden lävitse viiden vakavan verenmyrkytyksen, lukuisten muiden infektioiden ja leikkausten. Haluaisin nyt jakaa teille osia viime vuodestani. Niitä muistioon kirjoitettuja, julkaisemattomia tekstejä. Tekstejä, jotka olen kirjoittanut kaikista vaikeimpina hetkinä. Mitä ajattelette ideasta? Tottakai täytyy nyt mainita se, että olen aika tarkka siitä, mitä julkisuuteen jaan eli kaikista yksityisimmät tekstit sekä kuvat jäävät edelleen omiin arkistoihini, mutta on paljon, mitä voisin julkaista.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicjLGiPywMD9J5pnxKaojHKVtiaBGtKU5zj50EDd6AiS16DUyeBHCmk6s0N9_-iEy81RgT-lYVhs9Jrf26b7E7xVnCGDGim3YGnhDQhn7Lmaf194ds3eO9_y_FTai6Fd4BkDXDqZkr0g/s1600/IMG_20171117_134216.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEicjLGiPywMD9J5pnxKaojHKVtiaBGtKU5zj50EDd6AiS16DUyeBHCmk6s0N9_-iEy81RgT-lYVhs9Jrf26b7E7xVnCGDGim3YGnhDQhn7Lmaf194ds3eO9_y_FTai6Fd4BkDXDqZkr0g/s320/IMG_20171117_134216.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiN0bYJqd6TvA1poO-BtGL15VikwWvDAosmwEzWmp1CS-B0-zppUnihqSmUM0XfhMdLHRaY8U0eX6B2kINqs1ZfFIaJQlj9YZLhn_ANQ8YoRGMR-WlUoDo4abiQI4oGPEdzIe0-HhzW-w/s1600/IMG_20171121_092348.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="800" data-original-width="600" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiN0bYJqd6TvA1poO-BtGL15VikwWvDAosmwEzWmp1CS-B0-zppUnihqSmUM0XfhMdLHRaY8U0eX6B2kINqs1ZfFIaJQlj9YZLhn_ANQ8YoRGMR-WlUoDo4abiQI4oGPEdzIe0-HhzW-w/s320/IMG_20171121_092348.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Nyt on aika julkaista ensimmäinen osa teksteistä, vaikeimmilta hetkiltä. Alla teksti;<br />
<br />
<br />
<div dir="ltr">
<span style="font-size: 1,00em;"><i>Tässä vuodessa on ollut myös iloa. Onnellisin asia on ollut todellisen sielunsiskon löytyminen. Elämäni vaikeimpana aikana. En olisi koskaan uskonut, että löytäisin elämääni ihmisen, kuka ymmärtää minua pelkästä kosketuksesta. Katseesta. Sanoista ja sanattomuudesta. Haluaisin pystyä olemaan hänen ystävyyden arvoinen. Toivon, että vielä jonain päivänä. Kiitollisuus on sana, joka parhaiten kuvaa sitä, mitä olen hänelle tästä yhteisestä kuluneesta ajastamme velkaa. Tuntuu, että olen vain ollut yksi väsynyt kipeä tyhjä ruumis, josta ei ole riittänyt hänelle tarpeeksi sitä, mitä hän olisi tarvinut ja ansainnut. Aion korvata sen kaiken vielä. </i></span></div>
<div dir="ltr">
<span style="font-size: 1,00em;"><i><br /></i></span></div>
<div dir="ltr">
<span style="font-size: 1,00em;"><i>Rakkaudella, Saara</i></span></div>
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-39846471186565241162018-01-01T10:56:00.000-08:002018-01-01T10:58:36.067-08:00Vuosi 2017 kiitos ja näkemiin, tervetuloa uusi vuosi. Vuonna 2017 sairauteni on koitelleet enemmän kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna. Hankala invadilisoiva kipu on viidettä vuotta läsnä 24/7. Selkäydinvamman, laajan hermojuuren vaurion sekä harvinaisen sidekudossairauteni Ehlers-danlosin vuoksi kuluneena vuonna vietin sairaalassa enemmän aikaa, kuin kotoa. Yli 200 päivää. Jouduin moneen toimenpiteeseen ja isoin leikkaus oli marraskuussa, jossa virtsarakkoni poistettiin ja tilalle tehtiin avanne. Sairastin viisi sepsistä eli verenmyrkytystä ja jokainen niistä oli toinen toistaan pahempi. Menetin kaksi todella rakasta ihmistä.<br />
<br />
Vuodessa oli kuitenkin myös paljon hyvää. Liitän tähän nyt tekstin, jonka kirjoitin eilen. Vuoden 2017 viimeisenä päivänä, valmiina vuoteen 2018, jolta toivon ennen kaikkea rakkautta, läheisten kanssa muistojen luomista ja terveyttä. Tai ainakin parempaa vointia, kuin kuluneena vuonna 2017. Nyt itse tekstiin;<br />
<br />
<div dir="ltr">
<i>Tää vuosi on ollut raskas. Niin raskas, että en aio mennyttä vuotta juhlistaa, mutta uudelta tulevalta vuodelta toivon ennen kaikkea terveyttä, vähemmän kipua ja vähemmän surua. </i></div>
<div dir="ltr">
<i>Tähän vuoteen on mahtunut monta vaarallista verenmyrkytystä, monta toimenpidettä ja monta leikkausta. Isoin niistä oli virtsarakon poisto marraskuussa. Tänä vuonna olen menettänyt kaksi todella rakasta ihmistä. Olen itkenyt piilossa, olen yrittänyt hengittää pimeässä kylpyhuoneessa veden valuessa rikkinäistä kehoani pitkin. Olen yrittänyt pysyä kasassa, suojella muita kaikelta tältä.</i></div>
<div dir="ltr">
<i>Jotta ei muisteltaisi pelkkiä ikäviä asioita, on tänä vuonna tapahtunut paljon hyviä, onnellisia ja iloisia asioita. Olen tavannut uusia ihania ihmisiä, saanut elämän pituisia uusia ystävyyssuhteita, saanut olla monessa ihanassa tapahtumassa ja saanut elämääni erityisen ihmisen, josta en koskaan, ikinä aio päästää irti. Minua on ymmärretty tänä vuonna paremmin kuin koskaan. Mun eteen on tehty ihan uskomattomia asioita, asioita joista tuun aina olemaan kiitollinen. </i></div>
<br />
<div dir="ltr">
<i>Oon saanut myös mahdollisuuden elämään. Siitä olen kiitollisempi kuin mistään. Olen tänä vuonna peittänyt paljon hymyileväisyydellä, positiivisuudella ja toivon viljelemisellä. Aion jatkaa samalla asenteella ensi vuonna, mutta toivon, että kaikki olisi helpompaa. Voisin hymyillä puhtaasta ilosta, olla onnellinen parempi vointisena ja voisin toivomisen sijaan olla kotona. Läheisten kanssa ja heidän tukena, kuten he ovat olleet tänä vaikeimpana vuonna minun tukena. Kiitos te kaikki, ketkä olette olleet elämässäni, omalla tavallanne. ❤ </i></div>
<div dir="ltr">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEE2ZzG_3S0MvyJHFsRS9arjSYHF6V76FyHnL1bp_POmTHR8k-L9e1MUvI2gaovmBoXRJ59ip7NX_4R3kPcFJEiQsSgsiYmWgs3YKdNRbd8cANsZ8mZRLc0mGAPYP5xmBJPwzDUAbmiQ/s1600/IMG_20171121_065626.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEE2ZzG_3S0MvyJHFsRS9arjSYHF6V76FyHnL1bp_POmTHR8k-L9e1MUvI2gaovmBoXRJ59ip7NX_4R3kPcFJEiQsSgsiYmWgs3YKdNRbd8cANsZ8mZRLc0mGAPYP5xmBJPwzDUAbmiQ/s320/IMG_20171121_065626.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjh-2E3Lm4l8kQjV3h4x74KOZl5QAtXW07cubncz4RzgWGQL9aDwe2xNpvy1zOPgJcVmxL0uJ7WcHFdDB7P-pnmgIgwtgE2R4lSQiGE9f4bB7c9W7D_W9t6l1GXvt2WQp1V_VJHp8DSMA/s1600/IMG_20171120_093731_729.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1280" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjh-2E3Lm4l8kQjV3h4x74KOZl5QAtXW07cubncz4RzgWGQL9aDwe2xNpvy1zOPgJcVmxL0uJ7WcHFdDB7P-pnmgIgwtgE2R4lSQiGE9f4bB7c9W7D_W9t6l1GXvt2WQp1V_VJHp8DSMA/s320/IMG_20171120_093731_729.jpg" width="256" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTnET3-Yc2aptHOrNmlaL4vxHQF4Poax91XV6i6YN_CDacu-PDNhol7re4w2WBOZjXhPxui3ehBTpBsGq-iqyegQZMpq-3ZNzy8-h92Hzkqkc7w3R0k2ki0BJmP1FOocnj9HjXnh634Q/s1600/IMG_20171206_220026_578.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1450" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjTnET3-Yc2aptHOrNmlaL4vxHQF4Poax91XV6i6YN_CDacu-PDNhol7re4w2WBOZjXhPxui3ehBTpBsGq-iqyegQZMpq-3ZNzy8-h92Hzkqkc7w3R0k2ki0BJmP1FOocnj9HjXnh634Q/s320/IMG_20171206_220026_578.jpg" width="289" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2FhsMUqGwyUD5hqRimTuc4OUtxx533XbysPYtZ1PtSzoLA3-AHBaWRL5FsZ-ZHPEvxNRhImq3HYwwCmQ8taJr8AYscFeGGzZ60cGPooFV-9m1bIhE76SIfvws_L11IycuQzxGGGRwvw/s1600/IMG-20171202-WA0004.jpeg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="904" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2FhsMUqGwyUD5hqRimTuc4OUtxx533XbysPYtZ1PtSzoLA3-AHBaWRL5FsZ-ZHPEvxNRhImq3HYwwCmQ8taJr8AYscFeGGzZ60cGPooFV-9m1bIhE76SIfvws_L11IycuQzxGGGRwvw/s320/IMG-20171202-WA0004.jpeg" width="180" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdKnizQWUNgEfUfP4AO0P0GQCsGpHXIyqipf2yBzMsUH-nbeOiNYe4phNn77USqW6eZ81fhcoN9NKblY4hCBTjm5_-kt5FzkX7Xpyee0cAeP8cfFezr2uOHz9QxAF-sX9nmq8hUWDarg/s1600/IMG_20171117_134129.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjdKnizQWUNgEfUfP4AO0P0GQCsGpHXIyqipf2yBzMsUH-nbeOiNYe4phNn77USqW6eZ81fhcoN9NKblY4hCBTjm5_-kt5FzkX7Xpyee0cAeP8cfFezr2uOHz9QxAF-sX9nmq8hUWDarg/s320/IMG_20171117_134129.jpg" width="240" /></a> </div>
<div dir="ltr">
<i><br /></i></div>
Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-72618150407895421932017-10-01T05:26:00.000-07:002017-10-01T05:26:08.569-07:00Ensimmäinen lokakuuta.Elossa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkvTY2zzFeSCgBS6nCwyIh1LwWutaKJZz3omBX8gNPBcyE0Bxshmft194aH8B4EEWpL1jPFH5B6ENxTmTr5P6vhXqG1PtxfuLXdLafpQqB3hq3j58WqFvAy_ffg4u1z-fafrKASwua4A/s1600/IMG_20170929_093856_991.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkvTY2zzFeSCgBS6nCwyIh1LwWutaKJZz3omBX8gNPBcyE0Bxshmft194aH8B4EEWpL1jPFH5B6ENxTmTr5P6vhXqG1PtxfuLXdLafpQqB3hq3j58WqFvAy_ffg4u1z-fafrKASwua4A/s320/IMG_20170929_093856_991.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Takana liian pitkä jakso sairaalassa. En kykene laskemaan näitä päiviä. Aamulääkkeet, antibiootit, aamupala, aamupesut.. sama jatkuu, päivästä toiseen- viikosta toiseen. Jopa tässä tapauksessa kuukaudesta toiseen. Tähän jaksoon on mahtunut toimenpiteitä, leikkaus, sepsis, kipua, kipua ja lisää kipua. Sekä paljon asioita, joita ei voi kirjoittaa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyWnowgE8maay44QwofsRpDK0BLzm-BQZt7R60uoYubpNgAVMaed7LvDPxH6QNYRgnctRRyiAsqpdfjq4HTjNuSX7f2dU3CS7nrXM7CWs8YGzKqWthb-5DfdKX5wHHLJkjx7fCi1JNzw/s1600/IMG_20170923_145548.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjyWnowgE8maay44QwofsRpDK0BLzm-BQZt7R60uoYubpNgAVMaed7LvDPxH6QNYRgnctRRyiAsqpdfjq4HTjNuSX7f2dU3CS7nrXM7CWs8YGzKqWthb-5DfdKX5wHHLJkjx7fCi1JNzw/s320/IMG_20170923_145548.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
En odota mitään niin paljon, kuin kotiin pääsyä. Mutta hetki kerrallaan. Mitään muuta ei nyt voi. Näihin kuukausiin on mahtunut kaikenlaista, mutta parasta on ihmiset, ketkä edelleen jaksavat pitää pinnalla. Olla läsnä. Pitää kiinni.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjK0qtiHMo4yvqPdGuygEq9w4xKaPM8e7_LNfowjT-30WCp8Ka6b5ebk7h-BavxhO0Kwez4PCxBKHdwrUOevBXmrQwXxAd1cqs2eYfn5UMHWVm02FD4xvitvq30vyF_N95vIGKtzfQN9Q/s1600/IMG_20170909_155855_1.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjK0qtiHMo4yvqPdGuygEq9w4xKaPM8e7_LNfowjT-30WCp8Ka6b5ebk7h-BavxhO0Kwez4PCxBKHdwrUOevBXmrQwXxAd1cqs2eYfn5UMHWVm02FD4xvitvq30vyF_N95vIGKtzfQN9Q/s320/IMG_20170909_155855_1.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPy70a_kWSQCNI4qLnd6ydOOr0Kv4nbF-k7X9N-LQec2ZnOSXvtfcjxmvkZN1SZYAr3RH5CqrW8P2mjK-qbE_5qZdw7H8Jq2UniVmwpK4N7__UsYehK2PeApE11icM5Ha6BzrpQ1yDaA/s1600/IMG_20170928_111506.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPy70a_kWSQCNI4qLnd6ydOOr0Kv4nbF-k7X9N-LQec2ZnOSXvtfcjxmvkZN1SZYAr3RH5CqrW8P2mjK-qbE_5qZdw7H8Jq2UniVmwpK4N7__UsYehK2PeApE11icM5Ha6BzrpQ1yDaA/s320/IMG_20170928_111506.jpg" width="240" /></a></div>
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-51684521991284344202017-06-30T16:52:00.000-07:002017-06-30T16:52:45.422-07:00KuntoutustaOllaan jo puolessa välissä tätä kesää. Eilen oli ensimmäinen päivä, kun oikeasti tuntui kesältä. Alkukesästä kirjoitin blogiin kuntoutusjaksosta, joka sitten päättyikin hyvin lyhyeen. Tästä en blogin puolelle koskaan kirjoittanutkaan. Tämän sairauden ja vamman kanssa eläessä mikään ei ole yhtä varmaa kuin epävarmuus. Tällä kuluneella viikolla olin sitten tuolloin keskeytyneellä jaksolla. Keho tarvitsi hiukan aikaa toipua kevään aikana jo kolmannesta sairastetusta sepsiksestä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggTDp3O1Z3MuCHYxlokuiBTP4M9JhYzKDEcm8QgTKGJeaxroZUbQbxMgFOeDs3uN1P6CJgXthdTN662PvZ79y-L1WHaynEH6CMRK-7W6Al2JRgFHis-Dz_lXm_XTxUbVKQBgBJaLZAsQ/s1600/IMG_20170629_190935_107.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEggTDp3O1Z3MuCHYxlokuiBTP4M9JhYzKDEcm8QgTKGJeaxroZUbQbxMgFOeDs3uN1P6CJgXthdTN662PvZ79y-L1WHaynEH6CMRK-7W6Al2JRgFHis-Dz_lXm_XTxUbVKQBgBJaLZAsQ/s320/IMG_20170629_190935_107.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Viikko oli taas kaikenkaikkiaan kokonaisuutena todella monipuolinen. Päivät täyttyivät erilaisilla terapioilla kuten fysio- ja toimintaterpaioilla. Tapasin myös psykologia, sosiaalityöntekijää sekä lääkäriä. Osaston hoitohenkilökuntaa unohtamatta. Kuntoutuspaikkani on ihan huippu. Jokainen kohdataan omanlaisena yksilönä ja sen mukaan toimitaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipAEU4QKMidodYvw7SBkd3Uw16OMpET-JY4i1yQ1ffG3JMasWpaWx_rJQrTNPINgPMd5AAXskVkSfzrTB5NEwSiOtEZwrQNhwAouHifnuyxk_caeM6J1wzsDmP00oZ698wcNn7z70QaQ/s1600/IMG_20170627_121552.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipAEU4QKMidodYvw7SBkd3Uw16OMpET-JY4i1yQ1ffG3JMasWpaWx_rJQrTNPINgPMd5AAXskVkSfzrTB5NEwSiOtEZwrQNhwAouHifnuyxk_caeM6J1wzsDmP00oZ698wcNn7z70QaQ/s320/IMG_20170627_121552.jpg" width="240" /></a></div>
<br />
Päivien täyttyessä terapioista ja muista ajoista, illat täyttyivät ystävien tapaamisilla. Olen onnekas kaikista ihmisistä, keitä elämässäni on. Jokaisena päivänä joku läheisistä oli kanssani osastolla. Unohtamatta perinteistä pakoa kuntoutuslaitoksesta kaupungille.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_85MDzK0fbvL-Uu3qyUaMgMl5XVnGqZDhB5G7rFOshyRXotiTLIk-iq8MKz1anNA43W0nTPPd8H-C6lccg2OcPRkEvFo6CuSL5eBcORqT1MvpGZ7bb7DZkqNDdwKCVzNJqAUgM-xZsg/s1600/IMG-20170629-WA0029.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="904" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_85MDzK0fbvL-Uu3qyUaMgMl5XVnGqZDhB5G7rFOshyRXotiTLIk-iq8MKz1anNA43W0nTPPd8H-C6lccg2OcPRkEvFo6CuSL5eBcORqT1MvpGZ7bb7DZkqNDdwKCVzNJqAUgM-xZsg/s320/IMG-20170629-WA0029.jpeg" width="180" /></a></div>
<br />
<br />
Lähiaikoina on ollut paljon kaikkea ja samalla ei mitään. Täällä kirjoittelen aina, kun voimat sen sallii. Toivon lämmintä kesää jokaiselle. ❤Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-45549259401521266792017-06-01T21:58:00.000-07:002017-06-01T21:58:19.458-07:00Pientä päivitystäKoska vammani ei ole ainoastaan halvauksen vuoksi vienyt minua pyörätuoliin. Se on vienyt elämästäni paljon, paljon muutakin. Se on vienyt etenkin paljon yhteistä aikaa läheisteni kanssa. Se on vienyt paljon terveydestäni. Mutta jossittelu ei auta, surkuttelu ei auta. Täytyy katsoa eteen päin. Olla onnellinen pienistä hetkistä. Elämästä.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmro8_TAKgdCBfuh1zenRDU1-4ANO7GssYEnbDdTWaKgJGpW8zBivmJwpJPHNTr2Heu1h9elbfw6uWBq79eZUfnUEl_mVorlhd8TqeVLiFxPMs3W3NV10ruv4odh6DIt_LI1G9HITlUA/s1600/IMG_20170528_185319.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmro8_TAKgdCBfuh1zenRDU1-4ANO7GssYEnbDdTWaKgJGpW8zBivmJwpJPHNTr2Heu1h9elbfw6uWBq79eZUfnUEl_mVorlhd8TqeVLiFxPMs3W3NV10ruv4odh6DIt_LI1G9HITlUA/s320/IMG_20170528_185319.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><i>"Just breathe, stay strong and don't give up."</i></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Taas yksi hankala septinen infektio takana. Lisää sulateltavaa kehon tilanteesta. Lähes pari viikkoa sairaalahoitoa takana. Tuttu osasto, tutut hoitajat ja lääkärit. Jos jostain olen kiitollinen, niin saamastani hoidosta. Jos voisin nyt sen tehdä, tässä ja nyt kiittäisin jokaista minua hoitanutta hoitajaa, lääkäriä, terapeuttia- jokaista, joka on jollain tavalla ollut osa hoitoani, huolehtinut ravinnon saannistani ollessani sairaalassa tai muussa vastaavassa, ottanut minulta verikokeita, auttanut esimerkiksi kelan ja vammaispalvelun kimuranttien hakemusten kanssa. Ihan kaikkia, keiden hymyilevät tai ei aina niin hymyilevät kasvot olen kohdannut. Joskus kaikilla on huonoja ja joskus hyviä päiviä. Me kaikki olemme ihmisiä. Siksi rakastin olla sairaanhoitaja. Ihminen ihmiselle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDQKYscR1dTirA2NF286C0_nTpkVnwpXf-o2wYENFxylG70Plj_sf6wzTqUlwWnKOCSnrQp5XRsIi2-KOibp2_QRZKng5OKte0rdWRwsEv0NBmnmI3DoZjiR3Wx8I4It3UmENvj9rJdA/s1600/IMG_20170602_074659.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="902" data-original-width="1600" height="225" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgDQKYscR1dTirA2NF286C0_nTpkVnwpXf-o2wYENFxylG70Plj_sf6wzTqUlwWnKOCSnrQp5XRsIi2-KOibp2_QRZKng5OKte0rdWRwsEv0NBmnmI3DoZjiR3Wx8I4It3UmENvj9rJdA/s400/IMG_20170602_074659.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Kohta valmistaudun verikokeisiin lähtöön ja sen jälkeen alan pakkaamaan tulevaa viikkoa varten. Olenhan jo pari vuotta käynyt samaisessa kuntoutuslaitoksessa kuntoutumassa, johon olen tulevana sunnuntaina lähdössä. En siis voi luvata ihan hetkeen postausta, mutta jos on toiveita aiheista tai jotain kysyttävää, niin muistattehan, olisin niistä erittäin iloinen! ❤<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBDVxn2cLEg7q-ddhqXS5YX7DX2aSf9Vp4wWPKltTlI9s545kXMosUWQ6_cg2iHVB6D9Yj-ttUVzWosJrP4FwrRoGyolh8cma7OzK5flRaHSqW-k1K5Iym56v0w4w7GdAw7D2ANimfBg/s1600/IMG-20170530-WA0014.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="902" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjBDVxn2cLEg7q-ddhqXS5YX7DX2aSf9Vp4wWPKltTlI9s545kXMosUWQ6_cg2iHVB6D9Yj-ttUVzWosJrP4FwrRoGyolh8cma7OzK5flRaHSqW-k1K5Iym56v0w4w7GdAw7D2ANimfBg/s400/IMG-20170530-WA0014.jpeg" width="225" /></a></div>
<br />
<br />
Ihanaa kesää kaikille❤<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQF5LFAyFoBjmU8AHOPwtAqKVw0NGeRtgt00DCvTV_3ehiUnge3NpfspJOROG7ckSb5UZJCnpeoP0o9b7mlmiHxyFaGHAMKWexXg_GqKYW6gQ-rPZBUBmUf0bRRDKkTvP_mj5_ONw0iQ/s1600/IMG_20170531_181023.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQF5LFAyFoBjmU8AHOPwtAqKVw0NGeRtgt00DCvTV_3ehiUnge3NpfspJOROG7ckSb5UZJCnpeoP0o9b7mlmiHxyFaGHAMKWexXg_GqKYW6gQ-rPZBUBmUf0bRRDKkTvP_mj5_ONw0iQ/s320/IMG_20170531_181023.jpg" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Viimein kotona❤</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-9588097257019288162017-05-06T15:49:00.000-07:002017-05-06T15:49:21.552-07:00Sinä riität<i>Älä laihduta- päivän kunniaksi jaan kirjoittamani runon, jonka myötä ymmärsin olevani hyvä, todella hyvä juuri näin. Pyörillä kulkevana, pyöreänä ja pehmeänä.</i><br />
<i><br /></i>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-Nh1eBuHQ8sc/WQ5SEgUuEMI/AAAAAAAABF8/NHiXMeNd6Psr_QbGDbv6Sb-OZAxG08bdgCPcB/s1600/7.5.2017%2B-%2B1" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="198" src="https://2.bp.blogspot.com/-Nh1eBuHQ8sc/WQ5SEgUuEMI/AAAAAAAABF8/NHiXMeNd6Psr_QbGDbv6Sb-OZAxG08bdgCPcB/s320/7.5.2017%2B-%2B1" width="320" /></a></div>
<i><br /></i>
<i>Toivon, että myös sinä voisit tuntea näin. Ympäröivä maailma on ihmeellinen, se muuttuu jatkuvasti. Sen vauhdissa voi olla vaikea pysyä. Me jokainen riitämme kuitenkin juuri tällaisina tässä maailmassa. Ihmeinä. Omanlaisina. Erilaisina. Omilla paikoillamme. Missä ikinä olemmekin.</i><br />
<i><br /></i>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-dgJRThXATos/WQ5SEmAAT7I/AAAAAAAABGE/20BcLalghxUywf3HRGJkdpPqAaEAMUM3ACPcB/s1600/7.5.2017%2B-%2B3" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="156" src="https://3.bp.blogspot.com/-dgJRThXATos/WQ5SEmAAT7I/AAAAAAAABGE/20BcLalghxUywf3HRGJkdpPqAaEAMUM3ACPcB/s320/7.5.2017%2B-%2B3" width="320" /></a></div>
<i><br /></i>
<i><br /></i>
<i>6.5.2017</i><br />
<i><br /></i>
<i>Mitä onkaan tuolla taivaalla</i><br />
<i>Mitä lie kaikkea maan päällä</i><br />
<i><br /></i>
<i>Kasvaako kuussa päivänkakkaroita</i><br />
<i>Onko metsässä menninkäisiä</i><br />
<i>Juoksenteleeko pienet lapset </i><br />
<i>Marsissa paljailla varpasillaan</i><br />
<i><br /></i>
<i>Uiko meressä krokotiileja mustia</i><br />
<i>Onko plutossa isokorvaisia ruskeita koiria</i><br />
<i><br /></i>
<i>Onko kivet isoja vihreitä smaragdeja</i><br />
<i>Mikä auringonsäteissä kimaltaa</i><br />
<i>Sisältääkö säteet pieniä keltaisia timantteja</i><br />
<i><br /></i>
<i>Maailma täynnä pieniä ihmeitä</i><br />
<i>Sinä yksi niistä</i><br />
<i>Minä toinen</i><br />
<i><br /></i>
<i>-Saara-</i><br />
<i><br /></i>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-rbX78dZiPDE/WQ5SEkVlcPI/AAAAAAAABGA/2F9mRdxY5OAmLZCRT42uezlNE3yUPtJ0gCPcB/s1600/7.5.2017%2B-%2B2" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-rbX78dZiPDE/WQ5SEkVlcPI/AAAAAAAABGA/2F9mRdxY5OAmLZCRT42uezlNE3yUPtJ0gCPcB/s320/7.5.2017%2B-%2B2" width="213" /></a></div>
<i><br /></i>Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-58946467525159737042017-04-27T10:56:00.000-07:002017-04-27T10:56:03.597-07:00Oon sun<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-wzIYhmboVBs/WQIvnJsmReI/AAAAAAAABFQ/spcwJippVS4RLLfm_1C4RQA3ocjl4CY6QCPcB/s1600/27.4.2017%2B-%2B2" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-wzIYhmboVBs/WQIvnJsmReI/AAAAAAAABFQ/spcwJippVS4RLLfm_1C4RQA3ocjl4CY6QCPcB/s320/27.4.2017%2B-%2B2" width="320" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Tahdon nähdä auringon nousevan</div>
<div style="text-align: center;">
Laskevan pimenevään iltaan</div>
<div style="text-align: center;">
Tahdon kuulla lintujen laulavan</div>
<div style="text-align: center;">
Hiljaisuuden yön saapuvan</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Tahdon olla sun</div>
<div style="text-align: center;">
Yksin ja ainoastaan</div>
<div style="text-align: center;">
Käpertyä kainaloon</div>
<div style="text-align: center;">
Kuulla sen kauneimman laulun, niin heleän</div>
<div style="text-align: center;">
Kaipuun sointuvan</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
En tahdo nukahtaa yksin</div>
<div style="text-align: center;">
Vaan vierelläs sun</div>
<div style="text-align: center;">
En tahdo pelätä mitään</div>
<div style="text-align: center;">
Olen rohkea, uskallan</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
En tahdo luovuttaa koskaan</div>
<div style="text-align: center;">
Aion elää, olen voittamaton</div>
<div style="text-align: center;">
En tahdo kuolla koskaan</div>
<div style="text-align: center;">
Toivon nuoruuden olevan päättymätön</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Tahdon nauraa, laulaa, itkeä ja tanssia yöhön</div>
<div style="text-align: center;">
Keskellä keskikesän juhlan</div>
<div style="text-align: center;">
Juhannusyönä vierellä sun</div>
<div style="text-align: center;">
En tahdo kadota pimeyteen</div>
<div style="text-align: center;">
Tahdon todistaa tämän</div>
<div style="text-align: center;">
Rakkautemme on sammumaton</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
-Saara-</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-YzROp1H27lk/WQIvnO07c5I/AAAAAAAABFM/0XWNW0t0g6I9C9qIRpuuCdmVhnWn5CDKACPcB/s1600/27.4.2017%2B-%2B1" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-YzROp1H27lk/WQIvnO07c5I/AAAAAAAABFM/0XWNW0t0g6I9C9qIRpuuCdmVhnWn5CDKACPcB/s320/27.4.2017%2B-%2B1" width="256" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-86805001481579180392017-04-13T12:20:00.001-07:002017-04-13T12:20:24.001-07:00PiilosillaJotenkin on niin paljon helpompaa piiloutua hymyn ja tyhjien sanojen taakse, kuin näyttää, mitä oikeasti tunnen. Mitä ajattelen, mitä asioita yritän käydä läpi yksin omassa mielessäni. Ympärilläni on paljon rakkaita. Ihmisiä, keille voisin täysin vapaasti, ilman minkäänlaisia estoja avata sielun maisemaani. Se ei vaan ole niin yksinkertaista. Ihminen, joka on aina tottunut olemaan se vahva, kaatumaton.<br />
<br />
Nyt on kuitenkin korkea aika tehdä muutos, ennen kuin satutan itseni lisäksi käytökselläni ja toiminnallani ympärilläni olevia ihmisiä. Olen matkalla, ehjää minusta ei varmastikaan kaiken kokemani jälkeen voi saada, mutta kokonaisemman kyllä. Tänään keskustellessani näistä asioista pitkästä aikaa ääneen, ulkopuolisen ihmisen kanssa sain paljon ajateltavaa. Työstettävää oikeastaan. Ulkoisilla kehoa tukevilla tuilla ja ortooseilla saadaan pidettyä kehoni kasassa, mutta mieltä ei ulkoisilla tuilla saada tuettua, saati korjattua.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-wfjYqXfm6lU/WO_KrDTIgzI/AAAAAAAABBA/mEEp_igE0Nks9Zij0yQ9MlAlGZU8OJqSQCPcB/s1600/13.4.2017%2B-%2B2" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-wfjYqXfm6lU/WO_KrDTIgzI/AAAAAAAABBA/mEEp_igE0Nks9Zij0yQ9MlAlGZU8OJqSQCPcB/s320/13.4.2017%2B-%2B2" width="237" /></a></div>
Pääsääntöisesti olen toiveikas, näen elämässäni paljon hyviä asioita. Olen aidosti iloinen ja onnellinen suurimman osan ajasta, mutta toisina hetkinä suru ottaa vallan. Suru kaikesta tapahtuneesta sekä siitä, ettei kehoni tai elämäni koskaan tule olemaan entisellään. Se on kylläkin täysin luonnollista, reagoida erilaisin tuntein kaikkeen koettuun. Tunteita ei kenenkään tarvitsisi mielestäni piilotella, ei myöskään itseni.<br />
<br />
Muutoksia ei saa toteutumaan hetkessä, kaiken työstäminen on mahdollisesti elämän pituinen matka. Asioiden käsittely tuo mahdollisesti elämääni lisää sisältöä, lisää mielekkyyttä. Haluan oppia olemaan sinut vammautumisen jälkeisen kehoni kanssa. Haluan tuntea olevani se sama nuori, kuin olin ennen vammautumista ja sairastumista.<br />
<br />
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-bOt8EW7N4j4/WO_KrLmqhcI/AAAAAAAABBA/27ZwJL0O9NY-R4Dh-h6YRFrlBkWYc_MDQCPcB/s1600/13.4.2017%2B-%2B3" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-bOt8EW7N4j4/WO_KrLmqhcI/AAAAAAAABBA/27ZwJL0O9NY-R4Dh-h6YRFrlBkWYc_MDQCPcB/s320/13.4.2017%2B-%2B3" width="240" /></a><br />
<br />
Saatan antaa somessa itsestäni vahvan ja reippaan kuvan, se on osa suojamuuriani. Itse en perusta koko elämäni jakamisesta somessa, tietyt asiat kuuluvat vain minulle ja läheisilleni, ei puolitutuille ja tuntemattomille. Aina ei siis sokeasti kannata uskoa kuvaan, mikä ihmisestä muodostuu sosiaalisen median eri kanavissa. Minulla on vapaus valita ja haluan säilyttää tietynlaisen rajan sekä ennen kaikkea turvallisuuden. Itseni ja muiden takia.<br />
<br />
<br />
Miten aion alkaa nyt hoitaa mieltäni ja kehoani kokonaisuutena? Olen saanut matkan varrella hyvin paljon erilaisia, hyväksi todettuja harjoitteita hoitajilta, lääkäreiltä ja terapeuteilta. Itse olen sukeltanut tietoisuustaito- harjoitteiden sekä erityyppisten mindfulness- harjoitteiden maailmaan, ne ovatkin iso osa arkeani ollut jo useamman vuoden ajan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-FjQ3ANlDTD4/WO_KrM0OHsI/AAAAAAAABBA/NdiO-lzmwGAl4ws_iUZ7CnQnggEvi9VFACPcB/s1600/13.4.2017%2B-%2B4" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="277" src="https://4.bp.blogspot.com/-FjQ3ANlDTD4/WO_KrM0OHsI/AAAAAAAABBA/NdiO-lzmwGAl4ws_iUZ7CnQnggEvi9VFACPcB/s400/13.4.2017%2B-%2B4" width="400" /></a></div>
Nyt olen saanut lisäksi tehtäväksi<br />
opetella erilaisia kehon rajoista muistuttavia harjoitteita.<br />
<br />
Näistä aion kirjoittaa kokonaan ihan oman tekstin, kun voimia siihen on.<br />
Nämä kaikki ovat osa hoitoani ja kuntoutustani. Ei yksin, vaan yhdessä.<br />
<br />
Näihin lauseisiin toivotan kaikille lukijoille mahdollisimman rauhaisaa pääsiäistä! <3Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-62051310969721724132017-03-22T16:30:00.000-07:002017-03-22T16:30:36.776-07:00Hetkessä tässä ja nytViime viikonloppuna vaari saatettiin viimeiselle matkalleen. Päivä oli rauhallinen. Rauhallinen ja kaunis. Illalla sanoin miehelleni "taivaskin itkee." Vaikka päivä olikin omalla tavallaan kaunis, oli se myös äärimmäisen raskas ja synkkä. Ikävä on loputon, mutta jokaisella meillä on aikamme.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-5wDC20NBZ2k/WNMHpuwpDaI/AAAAAAAAA_8/Pr3VrMe9yOI8bEbciPLphIQXSwmgE4_kgCPcB/s1600/23.3.2017%2B-%2B3" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-5wDC20NBZ2k/WNMHpuwpDaI/AAAAAAAAA_8/Pr3VrMe9yOI8bEbciPLphIQXSwmgE4_kgCPcB/s400/23.3.2017%2B-%2B3" width="300" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Ikävöiden.</div>
<br />
<br />
Tämä viikko on kulunut jälleen pitkälti nukkuen. Keho on väsynyt. Se vaatii päivä päivältä enemmän lepoa. En jaksa enää edes väsymykseltä kiinnittää huomiota koko ajan nousevaan kuumeeseen, enkä muihinkaan uusiin oireisiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-ON3iNLh2da0/WNMHpqLVHpI/AAAAAAAAA_0/Gi50EsguoY85dyEBVL1r5sFh62Eh1axlACPcB/s1600/23.3.2017%2B-%2B1" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-ON3iNLh2da0/WNMHpqLVHpI/AAAAAAAAA_0/Gi50EsguoY85dyEBVL1r5sFh62Eh1axlACPcB/s320/23.3.2017%2B-%2B1" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Haaveilen kesästä. Haaveilen lämpimistä illoista ja auringonlaskuista. Tänä kesänä aion päästä Ruisrockiin, jossa meillä on ollut tapana käydä kesäisin. Nyt pari edellistä kesää ollaan jätetty väliin vammautumiseni jälkeen.<br />
<br />
Pian tulee kuluneeksi kaksi vuotta halvaantumisestani. Vammani on hiljattain todettu täydelliseksi vammaksi. Moneen asiaan on saatu viimein selvyys, vaikka se ei tilannettani juurikaan muuta. Vammautumisesta ja vammasta olisi tarkoitus kirjoittaa oma postauksensa jossakin kohtaa, kun ajatus on vähän kirkkaampi ja kykenen jäsentämään tekstiä fiksummin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-E6oWNK4Gh0w/WNMHpsy_syI/AAAAAAAAA_4/XwJy_dcX-o4V55mrb0Khx0Oivl7ouHQowCPcB/s1600/23.3.2017%2B-%2B2" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-E6oWNK4Gh0w/WNMHpsy_syI/AAAAAAAAA_4/XwJy_dcX-o4V55mrb0Khx0Oivl7ouHQowCPcB/s320/23.3.2017%2B-%2B2" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Kuva:Pinterest</div>
<br />
<br />
Nyt kuitenkin yritän nukkua. Kuuntelen rentoutusharjotteita ja hengitän. Tärkeintä on nyt vain hengittää syvään sisään ja ulos. Hetki kerrallaan.<br />
<br />
Tämän illan rentoutusharjoitus;<br />
<br />
<a href="https://youtu.be/b75yqBFS5q4">https://youtu.be/b75yqBFS5q4</a><br />
<br />
<br />
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-52054927397392217622017-02-21T11:16:00.000-08:002017-02-21T11:16:57.243-08:00On kulunut melko pitkä tovi edellisestä tekstistä. Menneisiin viikkoihin on mahtunut paljon. Isoja asioita ajateltavaksi. Olen joutunut olemaan sairaalassa paljon, ihan liikaa. Kotona oleminen alkaa tuntua jo harvinaiselta ja kynnys hakeutua hoitoon asiasta kuin asiasta kasvaa jatkuvasti. Ei siksi, että pelkäisin hoitoon hakeutumista. En vain haluaisi sairaalaan. Olen saanut huippu hyvää hoitoa meidän omasta sairaalasta, Helsingistä sekä laitoskuntoutusjaksoilla. Avokuntoutuksen terapeutteja unohtamatta. <i>Koen olevani hyvissä käsissä, kaikkialla.</i><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn3jhQtEFMPZLkppL4ZdZyfZ_LQWkWmiHKemskOrvP69LqemSAIk3TvAjEVAXVaf_B6125gZSiGU-WRMDQgDuHE3OOXNqjnuYW52sVBXG896IDYS_KNdwXHuSRS5R2aYKtg9UmYPtJqA/s1600/taaaas.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="298" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgn3jhQtEFMPZLkppL4ZdZyfZ_LQWkWmiHKemskOrvP69LqemSAIk3TvAjEVAXVaf_B6125gZSiGU-WRMDQgDuHE3OOXNqjnuYW52sVBXG896IDYS_KNdwXHuSRS5R2aYKtg9UmYPtJqA/s400/taaaas.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Arki kotona kuluu melko pitkälti voimia keräillen. Avustajani turvin pärjään, kun S opiskelee toisessa kaupungissa. Onneksi myös perhe asuu lähellä. Ystävien kanssa on viimeaikoina pidetty yhteyttä lähinnä somen välityksellä. Viime viikonloppu oli poikkeus koko alkuvuoteen. Olin Helsingissä yhden läheisimpiin lukeutuvan ystäväni kanssa. Viikonloppu oli ihana kaikilta osin. <i>Täydellinen pakomatka arjesta. </i><br />
<br />
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG0QoNctS4FCFGX103oGIXXHcp1ZAHV8xx1yWF054Q83huCgfI4qj2KdoQC0cbNQ0JymzxzWMvdjINbdUdGBWc91LBj3Ef8bo8wxPn97zZkqKujVFFmFcvGROcHmZwkS4vTmpDZgE-rQ/s1600/mi%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjG0QoNctS4FCFGX103oGIXXHcp1ZAHV8xx1yWF054Q83huCgfI4qj2KdoQC0cbNQ0JymzxzWMvdjINbdUdGBWc91LBj3Ef8bo8wxPn97zZkqKujVFFmFcvGROcHmZwkS4vTmpDZgE-rQ/s320/mi%25C3%25A4%25C3%25A4.jpg" width="256" /></a>Suunnitteilla on paljon ihania juttuja tälle vuodelle. Sain edellisellä kuntoutusjaksolla "tehtäväksi" tehdä listan asioista, joita haluan ja aion tehdä. <b><i>Toivo ja unelmat kantavat päivästä toiseen</i></b>. Ihanista jutuista mainittakoon läheisten kanssa oleminen sekä ajanvietto ja kesällä oleva Ruisrock. <br />
<br />
Vaikka välillä näyttää toivottomalta, uskon, että on vielä paljon hyvää tulossa. Vaikka kaikkeen en pysty vaikuttamaan, voin silti yrittää tehdä kaikkeni. Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-80480355702560400522017-01-09T15:31:00.000-08:002017-01-09T15:31:28.565-08:00Näitä iltojaYleensä kuuntelen biiseistä ihan ensimmäisenä sanat. Tänä iltana Pariisin kevät on soinut muistona menneistä kesistä. Kaikista niistä kesäisistä, hiekkaisista varpaista ruissalon hiekassa.<br />
<br />
Tämä ilta on ollut fyysisesti taas raskas. Milloin ei olisi? Joskus toivoisin, että voisin ottaa tauon tästä kehosta.<br />
<br />
Turvaudun usein musiikkiin. Turvaudun erilaisiin harjoitteisiin. Ne eivät poista kipua, eikä oireita, mutta kaikesta tulee helpompaa kantaa.<br />
<br />
<span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">"<i>Verenhimoiset hirviöt kannoillani.</i></span><i><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Liian pitkä matka perille.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Törmäsin ihmiseen, joka näytti etäisesti tutulta.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Sinäkö se olit, kun petti maa jalkojeni alta.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Paras suojata silmät.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Mua häikäisee niin.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Mä en tahdo enää juosta,</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Ja vilkuilla taakseni.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Pitelisit mua hetken,</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Laulaisit laulun.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Mä en jaksa enää nousta</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Putoamaan takaisin.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Rakensimme talon joen rantaan siellä</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Elimme onnellisina</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Ja täytyimme rakkaudesta.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Oli ruoho vihreää</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Eikä satu ollut pimeää.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Upotimme varpaat</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Hiekkaan joen rannalla.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Paras suojata silmät.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Mua häikäisee niin.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Mä en tahdo enää juosta,</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Ja vilkuilla taakseni.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Pitelisit mua hetken,</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Laulaisit laulun.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Mä en jaksa enää nousta</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Putoamaan takaisin.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Paras suojata silmät.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Mua häikäisee niin.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Mä en tahdo enää juosta</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Ja vilkuilla taakseni.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Pitelisit mua hetken</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Laulaisit laulun.</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Mä en jaksa enää nousta</span><br style="background-color: white; color: #333333; font-family: "Neue 55", sans-serif; font-size: 16px;" /><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: "neue 55" , sans-serif; font-size: 16px;">Putoamaan takaisin."</span></i><br />
Pariisin kevät- HäikäiseeSaarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-44705689060666188402017-01-06T15:25:00.001-08:002017-01-06T15:25:09.659-08:00Uusi vuosi 2017En tehnyt ainuttakaan uuden vuoden lupausta. En odota mitään, mutta toivon senkin edestä. Päällimmäisenä toiveenani on saada lisää energiaa, jotta voisin toteuttaa kaikki suunnitelmat ja haaveet, joita onkin parin vuoden aikana kertynyt jonkin verran.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-5yppdmFzRvM/WHAmsG58RFI/AAAAAAAAA-E/TXgFhXFV5lEzqi02Y0vkueh29_DKQe9_ACPcB/s1600/7.1.2017%2B-%2B3" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-5yppdmFzRvM/WHAmsG58RFI/AAAAAAAAA-E/TXgFhXFV5lEzqi02Y0vkueh29_DKQe9_ACPcB/s320/7.1.2017%2B-%2B3" width="256" /></a></div>
<br />
<br />
Vammautumisesta tulee tänä vuonna kaksi vuotta. Saattaa kuulostaa lyhyeltä ajalta, mutta kaksi ensimmäistä vuotta ovat kuntoutumisen ja ennusteen kannalta kaikista merkittävimmät.<br />
<br />
Päivä päivältä olen onnellisempi siitä, että olen elossa. Päivä päivältä toiveikkaampi tulevaisuuden suhteen. En osaa pelätä, enkä miettiä mennyttä. Pyrin elämään tässä ja nyt. Hetkessä. Hetki on ainut asia, joka kantaa. Hetki on ainut, millä on merkitystä.<br />
<br />
Vuonna 2016 sain uusia diagnooseja, vietin enemmän aikaa sairaalassa kuin kotona. Toivoin ja olin toivoton. Täytin 25 vuotta. Rakastin. Luovuin. Uusi vuosi vaihtui suihkun lattialla kivusta oksentaen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-bvbdf-QOYUU/WHAmsEXjz-I/AAAAAAAAA-A/Yb-Pp-NedHI3CnScubpq3dz9Lb-rHUXCQCPcB/s1600/7.1.2017%2B-%2B2" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-bvbdf-QOYUU/WHAmsEXjz-I/AAAAAAAAA-A/Yb-Pp-NedHI3CnScubpq3dz9Lb-rHUXCQCPcB/s320/7.1.2017%2B-%2B2" width="180" /></a></div>
<br />
<br />
Mutta nyt ei ole aika muistella mennyttä. Tänä vuonna on tiedossa paljon kaikkea. Paljon suunnitelmia, odotuksia. Tässä kuussa toivon, että hoitoni suhteen tulisi selvyyttä. Huomenna (tai siis oikeastaan tänään) aion suunnistaa parhaan ystäväni kanssa ulos pitkästä aikaa. Parin viikon päästä olisi tarkoitus lähteä helsinkiin viettämään viikonloppua yhden todella tärkeän ihmisen kanssa. Tammikuun viimeisenä viikonloppuna toivon näkeväni myös tärkeimpiin lukeutuvia ihmisiä sekä silloin starttaisi myös vuoden ensimmäinen kuntoutusjakso.<br />
<br />
Ihmisillä on ollut vuosien varrella iso rooli kuntoutumisessani ja järjissäni pysymisessä. En tiedä mitä tekisin ilman ystäviä, perhettä, sukulaisia, vertaisia ja S:ssää. Pieniä karvasia murusia unohtamatta. Iso kiitos kuuluu myös kaikille hoitaville ja kuntouttaville tahoille, ketkä ovat osansa saaneet kaikesta turhautumisestani, joka on luonnollisesti kuulunut tähän prosessiin. Sairaalan päivystyksen ja osastojen lääkärit sekä hoitajat ovat myös olleet ihan huippuja. Kuntoutustahoja unohtamatta. Kotihoidon hoitajat tiesivät myös aina oikeat sanat ovesta sisään tullessaan. Ja avustajat ovat olleet parhaimmat ikinä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-kdP2uB4xxkU/WHAmsLFcaoI/AAAAAAAAA98/g8myX4JjxT4ej7oFvaAMQHG_6NfhYLGHgCPcB/s1600/7.1.2017%2B-%2B1" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-kdP2uB4xxkU/WHAmsLFcaoI/AAAAAAAAA98/g8myX4JjxT4ej7oFvaAMQHG_6NfhYLGHgCPcB/s320/7.1.2017%2B-%2B1" width="256" /></a></div>
<br />
<br />
Kuinka kiitollinen voinkaan olla kaikista näistä ihmisistä ympärilläni. Näillä fiiliksillä on hyvä lähteä tulevaan vuoteen. Väsyneenä, mutta toiveikkaana. S opiskelee lähihoitajaksi Porvoossa ja arkeni jatkuu avustajan turvin. Perheelläni on myös merkittävä rooli arjessani. Turvapuhelin sekä kotiin saatavat muut palvelut ovat myös tarvittaessa tukena arjessa.<br />
<br />
Infektioherkkyyden vuoksi joudun pitkälti välttelemään tällä hetkellä ihmispaljouksia. Marraskuun lopulla sairastettu septinen infektio väsyttää vieläkin. Paljon lepoa siis näin vuoden alottajaisiksi. Koti, oma sänky. Paras paikka kerätä voimia tähän vuoteen❤<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/--K5t5yd-Bhg/WHAmsBNCukI/AAAAAAAAA-I/CNqvp9fjPA4zXFkuv2OKDpYvxRY7hWANgCPcB/s1600/7.1.2017%2B-%2B4" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/--K5t5yd-Bhg/WHAmsBNCukI/AAAAAAAAA-I/CNqvp9fjPA4zXFkuv2OKDpYvxRY7hWANgCPcB/s320/7.1.2017%2B-%2B4" width="256" /></a></div>
<br />
<br />
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-28455750673766712492016-12-26T16:20:00.002-08:002016-12-26T16:20:44.643-08:00Mielen monet aatoksetPyhät ovat viimein ohi. Kuuntelen rauhoittavaa musiikkia kultaisilla nappikuulokkeillani spotifystä. S hengittää raskaasti vierelläni. Tartun häntä kädestä kiinni ja yritän kietoutua keho vasten hänen kehoaan. Tämä rikkinäinen keho ei tahdo totella. En ole halvaannuttuani kyennyt kääntymään laisinkaan itsenäisesti toiselle kyljelleni ja muutenkin tarvitsen apua, jos tahdon hyvän asennon vuoteessa. En kehtaa herättää toista, vain kertoakseni nähneeni jälleen painajaista ja haluavani kainaloon.<br />
<br />
Aiemmin en ole nähnyt unia juurikaan. Viimeaikoina kuitenkin mitä ihmeellisemmät unet ovat pitäneet minut hereillä. Saatan herätä huutaen yksin leikkaussalista tai pudota autolla kalliolta ja laahautua käsillä maata pitkin etsiäkseni apua, kunnes joku tulee ja pysäyttää matkani. Myös kivut jaksavat valvottaa, mutta se on vain hyväksyttävä tai ehkä enemmänkin siedettävä tosiasia.<br />
<br />
Tästä syystä, että yöt ovat tällä hetkellä mitä ovat- päivät menee pitkälti sumussa. Se tuntuu kurjalta.<br />
Vaikka olenkin nykyisin melkoinen erakko, rakastan olla yksin ja erillään kaikesta. Samalla nautin enemmän kuin mistään ihmisistä ympärilläni. Joskus myös fyysisestä läheisyydestä. Olen silti se sama sielu hieman rikkinäisemmässä kuoressa kuin aiemmin. Kaipaan ihmisten keskelle. Onneksi on monia ihmisiä, ketkä pitävät minut kasassa, vaikka eivät fyysisesti läsnä olisikaan.<br />
<br />
Ensi vuodelta kuitenkin toivon enemmän läheisyyttä, vieläkin enemmän rakkautta, jota voin antaa ja saada sekä paljon paljon vapaaehtoistyötä tehtäväksi. Kaikki kuitenkin voimien mukaan, en halua pettyä vaadittuani itseltäni liikoja.Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-44527522758439136862016-12-24T13:14:00.000-08:002016-12-24T13:14:37.967-08:00Meidän jouluMeillä on ollut perheessä monia erilaisia jouluperinteitä. Vuonna 2010 tapasin S:n ja siitä vuodesta lähtien ollaan yhdistelty kahden perheen jouluperinteitä. Se onkin osoittautunut yllättävän helpoksi. Omaksi ihanaksi, meidän näköiseksi jouluksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-l8FGVm9R54s/WF7j-lPJJcI/AAAAAAAAA8w/QzbNtQgk6Tk1lTDixNx_UXs7VB0KdE53QCPcB/s1600/24.12.2016%2B-%2B2" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-l8FGVm9R54s/WF7j-lPJJcI/AAAAAAAAA8w/QzbNtQgk6Tk1lTDixNx_UXs7VB0KdE53QCPcB/s320/24.12.2016%2B-%2B2" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Oman lisäyksensä jouluperinteisiin on ymmärrettävästi tuonut sairauteni ja vammautumiseni. Lisäyksestä puhun siksi, että vaikka jostain ollaan jouduttu luopumaan, on joulun pohjimmainen idea ehkä korostunut meidän perheessä.<br />
<br />
Tavallisesti meillä joulu alkaa kotona melko aikaisin jouluvalmisteluilla, hyvissä ajoin marraskuun lopulla. Pikkujoulut ovat usein ensimmäinen kunnon kosketus jouluun. Joulun lähestyessä tavallisesti olen joko yksin, jonkun läheisen tai läheisten kanssa käynyt ainakin yhdessä joulukonsertissa. Kauneimpia joululauluja kirkossa unohtamatta. Jälleen tänä vuonna kävimme kuuntelemassa Lahden gospelkuoron joulukonserttia. Siskoni laulaa kuorossa, joten näin ollen konsertilla on vieläkin enemmän arvoa meidän perinteissä. Pienenä lauloin itse kuorossa ja jouluaatto huipentui aina jouluyön kirkkoon. Äitini tai siskoni kiharsi aina hiukseni, ylleni puettiin kauluksella koristeltu mekko ja lakerikengät. Tekoturkistakkia unohtamatta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-OyWz8F_gkDo/WF7j-vPH4HI/AAAAAAAAA8s/ZfSbsdqiXTcusw78DBr32vb8yaQsiGZmACPcB/s1600/24.12.2016%2B-%2B1" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/-OyWz8F_gkDo/WF7j-vPH4HI/AAAAAAAAA8s/ZfSbsdqiXTcusw78DBr32vb8yaQsiGZmACPcB/s320/24.12.2016%2B-%2B1" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Aatto me ollaan vietetty isommalla porukalla perheen kesken. Edellisvuodet olemme S:n kanssa kiertäneet hänen vanhempansa, tätinsä, minun äidin sekä veljeni luona. Nyt pari edellistä joulua ollaan kuitenkin jouduttu jakamaan käyntejä eri päiville, koska en yksinkertaisesti enää jaksa niin pitkiä päiviä. Joulupäivät olen pienestä asti viettänyt isälläni, minne kaikki veljenikin tulevat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-BzXZZQiWtgY/WF7j-rJ23xI/AAAAAAAAA80/t-M2_1wAAj41aZLz74wawHvk_Af6ulTYwCPcB/s1600/24.12.2016%2B-%2B3" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-BzXZZQiWtgY/WF7j-rJ23xI/AAAAAAAAA80/t-M2_1wAAj41aZLz74wawHvk_Af6ulTYwCPcB/s320/24.12.2016%2B-%2B3" width="256" /></a></div>
<br />
<br />
Tänä jouluna äitini ja äidin mies tulivat meille aamupuurolle sekä lahjojen jakoon. Sen jälkeen lähdimme S:n vanhemmille syömään, sieltä poikkesimme vielä hänen tädillään. Kotiin tultuamme S laittoi heti saunan lämpiämään ja siellä lauteilla taas pohdimme elämän syvällisyyksiä. Nyt makaan täysin fyysisesti väsyneenä sängyssä peiton alla ihanassa uudessa pyjamassa, pörrösukissa ja tossukoissa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-B0vKoNYooS4/WF7j-l6yb9I/AAAAAAAAA84/5zicQVQIWpce6U0vEZ8bM9Q0LBIiksQrACPcB/s1600/24.12.2016%2B-%2B4" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-B0vKoNYooS4/WF7j-l6yb9I/AAAAAAAAA84/5zicQVQIWpce6U0vEZ8bM9Q0LBIiksQrACPcB/s320/24.12.2016%2B-%2B4" width="180" /></a></div>
<br />
<br />
Edellis vuosina sairastuttuani arjessa ja juhlassa on korostunut kiitollisuus. Läheisistä ympärillä. Vaikka konkreettisesti kaikkia ei näin joulunakaan näkisi, on jokaisella paikka ajatuksissani. Tärkeintä tällaisenäkin juhlapäivänä on pysähtyminen. Itsensä kunnioittaminen. Armollisuus.Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-77734208507498857352016-12-21T14:09:00.000-08:002016-12-21T14:09:32.432-08:00Monta yötä jouluun onKuuntelen musiikkia ja yritän hengittää. Jouluun on enää pari yötä ja mulla on vaan yksi toive, saada viettää se kotona.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-RS7qzwaOzn0/WFr8vgaV2EI/AAAAAAAAA74/HMXyP222CrE6vDcDGto7ZhXzSGv9XqZOQCPcB/s1600/22.12.2016%2B-%2B1" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-RS7qzwaOzn0/WFr8vgaV2EI/AAAAAAAAA74/HMXyP222CrE6vDcDGto7ZhXzSGv9XqZOQCPcB/s320/22.12.2016%2B-%2B1" width="180" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Ihan liian tutuiksi tulleet maisemat.</div>
<br />
<br />
Pääsin eilen sairaalasta tai pyysin päästä. Tänään laboratorio kontrollit ei vaikuttanut lupaavilta, huomenna uudestaan. Vielä perjantaina aika lääkärille. Muutama viikko sitten sairastettu septinen infektio ja kuvittelin, että siinä olisi ollut hetkeksi ihan riittävästi, mutta tämä on mun elämä. Mun elämä, nyt ja tässä. Yritän nauttia läheisistä ympärillä. Puolisoni yrittää tehdä oloni siedettävämmäksi, läheiset on isoin syy, miksi jaksan taistella päivästä toiseen. Valitettavasti keho ei välitä taisteluista, se toimii kuten toimii. Siihen on mukauduttava.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-PhmQdCrHgIA/WFr8vgzV3TI/AAAAAAAAA78/HJb8AiLie-A_lwdLsee18MeWQot_2KA_QCPcB/s1600/22.12.2016%2B-%2B2" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-PhmQdCrHgIA/WFr8vgzV3TI/AAAAAAAAA78/HJb8AiLie-A_lwdLsee18MeWQot_2KA_QCPcB/s320/22.12.2016%2B-%2B2" width="180" /></a></div>
<br />
<br />
Isoin kiitos kuuluu ihmisille, ketkä on ollut läsnä elämässäni tänäkin vuonna. Teille, ketkä olette kuunnelleet itkuni ja nauruni. Ja teille, keiden ajatuksissa olen ollut. Oon enemmän kuin kiitollinen kaikista rakkaista ympärillä.<br />
<br />
Kirjoittelen voimieni mukaan, jos en palaa ennen joulua, toivon kaikille mahdollisimman rauhallista joulua ❤<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-7MU8vv_SWEg/WFr8vh8LHsI/AAAAAAAAA8A/PZMMlsMYluYkxw0YpaJOEA16p8_2z6drACPcB/s1600/22.12.2016%2B-%2B3" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-7MU8vv_SWEg/WFr8vh8LHsI/AAAAAAAAA8A/PZMMlsMYluYkxw0YpaJOEA16p8_2z6drACPcB/s320/22.12.2016%2B-%2B3" width="240" /></a></div>
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-53767365787429611532016-11-22T18:09:00.002-08:002016-11-22T18:09:49.485-08:00Joskus on hyvä myöntää, nyt väsyttääUlospäin on helppo näyttää reippaalta, vahvalta ja kaikesta selviävältä. Sisällä tunne voi olla siitä huolimatta ihan toinen. Mun on vaikea myöntää välillä edes itselleni, kuinka raskaalta tämä kaikki kipu ja sairauksien tuottamat ongelmat tuntuu.<br />
<br />
Takana on taas hiukan hankalampi jakso. Vakava infektio cystofixin laiton jälkeen, nyt pari viikkoa jälkeenpäin se irtosi, tuntemattomasta syystä. Kaikki tämä vamman ja rakon toimimattomuuteen liittyvä ylimääräinen murhe. Tämäkään asia ei vaan ole niin yksinkertainen.<br />
<br />
Yritän siis pikkuhiljaa palailla taas blogin pariin, joskus vain pelkkä viestienkin lukeminen on liian rankkaa etenkin, kun edes puhelin ei meinaa aina pysyä käsissä. Onneksi on ääniviestit ja puhetta tekstiksi muokkaavat ohjelmat. Se mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen silloinkin, kun ei kykene ylös vuoteesta.<br />
<br />
Edelleen olen niin kiitollinen ihmisistä, ketkä on pysynyt rinnalla. Kaikesta huolimatta.Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-44787614810997880562016-11-01T17:59:00.000-07:002016-11-02T02:18:57.304-07:00Miten mulla menee tänään?Minun on ollut hankala avata tämä sivu. Olisi niin paljon sanottavaa ja samalla ei yhtään mitään. Nyt kuitenkin tuli tunne, että haluan tulla päivittämään kuulumiset. Syksy alkaa vaihtua talveksi, rakastan talvea. Se aiheuttaa omanlaisensa ongelmat näin pyörätuolin käyttäjällä, etenkin jos teitä ei aurata kunnolla ja lumikinokset jätetään juuri "oikeisiin" paikkoihin. Odotan talvea silti, lunta ja kylmää. Kaunista valkeutta. Samalla odotan talven mukanaan tuomia tapahtumia!<br />
<br />
Tiedossa olisi paritkin pikkujoulut, joulu, synttärit, uusivuosi ja ollaan vähän pohdiskeltu S:n kanssa jotain pientä reissua johonkin, jos saadaan jostain reissurahat kasaan. Ja tietysti tärkein seikka, jos olen siinä kunnossa, että pystyn matkustamaan. Haaveilen tällä hetkellä semmoisista ihan tavallisista jutuista, ihan arkisista, sellaisista, mistä varmaan monet muutkin haaveilee.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-REcEw1HjL8Y/WBk5BR-j1vI/AAAAAAAAA6k/7yXKru1IGj4UVEObGQnaNeXTHtIacfr3QCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-REcEw1HjL8Y/WBk5BR-j1vI/AAAAAAAAA6k/7yXKru1IGj4UVEObGQnaNeXTHtIacfr3QCPcB/s320/image.jpeg" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Viimeviikkoihin on mahtunut taas melko paljon ikävyyksiä sairauksien ja vamman suhteen. Vamman aiheuttama virtsaumpi on tuonut melkoisen paljon päänvaivaa. Mulla on sen vuoksi ollut viime syksystä lähtien cystofix eli katetri, joka menee suoraan vatsanpeitteiden läpi rakkoon. Jatkuvat tulehdukset ja katetrin tukkeutuminen sai aikaan kuitenkin sen, että ensin se saatiin viime viikolla vaihdettua ja loppuviikosta jouduttiin poistamaan tukkeuduttua. Nyt sitten mennään tällaisella kestokatetrilla siihen asti, kunnes uusi cystofix pystytään laittamaan.<br />
<br />
Olen myös kuumeillut pitkään, se laskee yleiskuntoa ihan huimasti. Kaiken tämän myötä tuntuu jotenkin kaikki voimat hiipuneen. Olen maannut sängyssä, tuijottanut kattoa sekä pyytänyt miestäni tuomaan lämpöpussukkaani (en nyt löydä sitä sanaa sille geelimäiselle pussille, joka lämmitetään mikrossa) ja saanut pieniä palovammoja siitä sekä makoillut lämpöpeiton alla. Juonut tosi paljon kaakaota ja glögiä. Netflix on kulutettu loppuun ja sosiaaliset suhteet on täysin puhelimen varassa. Onneksi ovat kaikki rakkaat ihanat, ketkä tietävät tilanteen ja jaksavat ymmärtää vielä silloinkin, kun en ole vastannut kymmeniin viesteihin- vaikka olen ne nähnyt. Olen välillä vain yksinkertaisesti ollut liian väsynyt vastaamaan tai liian väsynyt pitämään minkäänlaista yhteyttä. Anteeksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-Tgqsqdo80ts/WBk5Bc4F_lI/AAAAAAAAA6k/_PYLfF7wdlob4br_TSZHTtFImE8x-jWTQCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-Tgqsqdo80ts/WBk5Bc4F_lI/AAAAAAAAA6k/_PYLfF7wdlob4br_TSZHTtFImE8x-jWTQCPcB/s320/image.jpeg" width="285" /></a></div>
<br />
<br />
Tänään oli kuitenkin parempi päivä viikkoihin. Vaikka kivut ja vointi yleisesti on ollut melko hankala koko ajan, niin tänään kuitenkin halusin lähteä pois neljän seinän sisältä ja oli minulla yksi ihana tapaaminenkin sovittu- nimittäin kuvaustuokio Mapen ja Samin kanssa Me Olemme Värisokea- projektiin. Tähän voi kuitenkin tutustua tykkäämällä värisokean sivuista mm. Facebookissa hakusanalla: Me olemme värisokea. tai instagramissa: varisokea. Tähän juttuun tulen vielä ehdottomasti palaamaan ihan omalla postauksella. Ihanaa oli saada raikasta ilmaa meren äärellä ja vielä ihanampaa nähdä nämä kaksi ihanaa ihmistä, kiitos teille ihanat ihanasta hetkestä!<br />
<br />
Mun oli tarkoitus siis tulla lyhyesti kirjoittamaan kuulumiset, jos joku jaksaa tämän lukea, pointsit hänelle ja kiitos. Kiitos teille kaikille eikä ruudun toisella puolen. Rakkautta. ❤️Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-80197831934307868462016-10-11T16:45:00.001-07:002016-10-11T16:45:26.502-07:00Meidän Katselen hetken<br />
Kävelen vierellesi<br />
Hiljaisuudessa, et ääntäni kuule<br />
Otan kädestäsi<br />
Hipaisten samalla poskeasi<br />
<br />
Suudelma<br />
Kaksi yksinäistä<br />
Ihmisten keskellä<br />
Taustalla basson jytinä<br />
Kohtaamisia tupakka-paikalla<br />
Yöllä kello kahdelta<br />
<br />
Erkanevat tiet<br />
Kohtalon yhteen saattamat<br />
Perhosia mun vatsassa<br />
<br />
Kuuntelen hengitystäsi<br />
Raskasta<br />
Hyväilen ihoasi<br />
Ajatellen<br />
Ei kai mikään meitä<br />
koskaan uhkaisi<br />
Vaikka olen jalat maassa jalaton<br />
<br />
-Saara-Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-6622347844083159262016-10-11T13:24:00.002-07:002016-10-11T13:24:33.113-07:00Viesti kesältä<div style="text-align: center;">
16.7.2016 </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Hei elämä, minä täällä. Tuijotan ulos ikkunasta, lehmuksen oksat heiluvat tuulen mukana. Aurinko pilkistää oksien raoista. Puu näyttää kauniilta. Vahvat, jykevät oksat vaikuttavat tarpeeksi turvallisilta kiivetä. Lehdet antavat suojaa. Mutta miltä? Miltä elämä sinä minua suojelisit? Tarvitsenko suojelusta- suojeliaa, joka suojelee jokaiselta kolhulta, iskulta- suojelee myös sinulta elämä. En tarvitse, elämä sinä näytät, miten matka on kuljettava- tapahtumat ohjaavat, näyttävät suunnan. Tie on jokaisen meidän kuljettava, tavalla tai toisella. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Minun tieni sinussa on ehkä tavallista mutkaisempi, tavallista kivisempi, tämä on soratie jota pitkin aion silti kulkea, kunnes matkalleni tulee väistämätön. Elämä, minä olen valmis. Olen heikko ja samalla tajuttoman vahva, vahvempi kuin mikään mitattavissa oleva materia. Vahvempi kuin yksikään betoni tässä karussa, pimeässä maailmassa. Elämä, sinussa on toivo ja vahvuus. Se estää päästämästä irti.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
Tänään</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Löysin kirjoittamani tekstin kesältä. Tekstistä heijastuu epätoivo ja samalla voi lukea rivien välistä toivon olevan hyvinkin vahvana arjessani. Vaikka voisi kuvitella, että kaiken tämän keskellä on pelkästään epätoivoa, katkeruutta ja vihaa- niin ei. Välillä turhautumista ja surua, mutta jokaisena päivänä yritän silti nähdä kauneutta. Kaikessa, mihin katson.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Olen suunnitellut monia tekstejä, väsymys on viikonlopun jäljiltä ollut ylitsepääsemätöntä, mutta hetki kerrallaan. Täytyy yrittää muistaa olla armollinen.</div>
Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-69515727415141088822016-10-01T13:59:00.000-07:002016-10-01T13:59:30.396-07:00Hymyn taakse piiloudun kipupeikoltaViikot tuntuu toinen toistaan raskaammilta. Keho elää omaa elämäänsä ja mieli omaansa. Viimeisen puolen vuoden aikana ja jo ihan parin kuukauden aikana vointiin on mennyt huonommaksi. Fyysisesti- ei niinkään henkisesti. Kivut ovat olleet tuskallisen kovia, mutta onneksi parempiakin hetkiä mahtuu mukaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-g7oOFzurG5k/V_AiRbV3fdI/AAAAAAAAA38/8QEdqV_75hU1WHzlMY8weiC8Jpj6YBhoQCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://4.bp.blogspot.com/-g7oOFzurG5k/V_AiRbV3fdI/AAAAAAAAA38/8QEdqV_75hU1WHzlMY8weiC8Jpj6YBhoQCPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Rakastan syksyn värejä, oranssia ja punaista, lehdet näyttää kultaisilta- jos mielikuvituksella katsoo.</i></div>
<br />
<br />
Yritän tehdä kaikkeni, jotta kehoni ei ihan rapistuisi. Fysioterapialla ja omaehtoisella kuntoutuksella on valtava rooli elämässäni. Millaista kuntoutusta sitten saan?<br />
<br />
Tällä hetkellä minulla on fysioterapia kerran viikossa, sekin valitettavasti tuntuu joskus liian raskaalta ja menee useita päiviä toipumiseen. Lisäksi lymfaterapiaan olisi maksusitoumus, mutta vielä en ole kyennyt sinne menemään, koska se on kiellettyä infektioiden aikana. Toimintaterapiaa on myös suunniteltu. Laitoskuntoutusjaksot on myös osana kuntoani ylläpitävää toimintaa.<br />
<br />
Kotona yritän parhaani mukaan ylläpitää toimintakykyäni. Tarvitsen kaikissa päivittäisissä toiminnoissa paljon apua. Yritän silti tehdä niin paljon itse kuin pystyn, koska sekin omalla tavallaan ylläpitää jäljellä olevaa toimintakykyä. Olen nyt kuitenkin yrittänyt hyväksyä sen tosiasian, että vain riittävän hyvillä tukitoimilla pärjään jotenkuten.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-Brmxp2I_flY/V_AiRZZcAgI/AAAAAAAAA38/e6M86RlmyjQluBCrsZGCQEzIZ0S0CimswCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://3.bp.blogspot.com/-Brmxp2I_flY/V_AiRZZcAgI/AAAAAAAAA38/e6M86RlmyjQluBCrsZGCQEzIZ0S0CimswCPcB/s320/image.jpeg" width="256" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Meidän taloa ympäröi kymmenet vaahterat.</div>
<br />
<br />
Kotona yritän päivittäin nousta vuoteesta, vaikka se olisi kipujen vuoksi lähes mahdoton tehtävä. Yritän syödä ja käydä suihkussa. Joskus jopa saatetaan avustajan tai miehen kanssa lähteä johonkin, pois kotoa neljän seinän sisältä. Sillä on mieletön merkitys psyykeen kannalta. Nähdä ihmisiä, katsoa, miten puun lehdet vaihtavat väriään. Kuunnella ympäristön ääniä ja hengittää. Hengittäminen onkin tärkeä voimavara kivun keskellä.<br />
<br />
Monesti kotona turvaudun hankalina hetkinä hengitysharjoituksiin sekä muihin erilaisiin rentoutusharjoitteisiin. Toimintakyvyn ylläpito sekä elämänhallinta on iso kokonaisuus. Kivunhoidollisestikin lääkitys on yksi osa, sen lisäksi koen tarvitsevani muitakin hallintakeinoja kuten erilaiset harjoitteet. Tietoisuustaito- harjoitukset on tullut tutuksi ja tärkeiksi vuosien varrella. Samoin erilaiset lämpöä tuottavat asiat koen tärkeiksi, vaikka välillä ne valitettavasti saattavat kyllä lisätä nivelten kipuja. Kehossa on niin monenlaisia kiputiloja, että yhteen sopii toinen ja toiseen toisenlainen keino. Tärkein on itselläni se kokonaisuus, jonka luon oloni sietämiseksi.<br />
<br />
Puhun usein sietokyvystä ja siitä, miten olen esimerkiksi kipua yrittänyt oppia sietämään vuosien mittaan. Joskus kuitenkin väkisin herää ajatus, että olisi toisinaan ihana jopa nauttia elämästä. Onneksi niitäkin hetkiä on, hankalasta tilanteesta huolimatta. Olen onnellinen pienistä hetkistä, kun pääsen ulos tai saan rakkaan ihmisen vierelleni makoilemaan silloin, kun ei ole voimia muuhun.<br />
<br />
Viimeviikolla oli paljon ihania hetkiä, rakkaiden ystävien ja läheisten tapaamista, meidän ihanan Doula- porukan tapaamista, ulkoilua avustajan kanssa. Kaiken keskellä, olen silti onnekas.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-OJlDkrqJJog/V_AiRf8XtBI/AAAAAAAAA38/wq-hjF2hYwgrsIDfuMu7cXpR4akQ-XHdQCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-OJlDkrqJJog/V_AiRf8XtBI/AAAAAAAAA38/wq-hjF2hYwgrsIDfuMu7cXpR4akQ-XHdQCPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Viiru on vierellä joka hetki.</div>
<br />
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-35082400336884732572016-09-28T16:00:00.003-07:002016-09-28T16:00:47.310-07:00Unettomia öitäYöt tuntuu loputtomilta. Kuuntelen sateen ropinaa. Yritän nukahtaa, mutta se tuntuu mahdottomalta tehtävältä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuWYhbx_gpqPrWoRrUDFjtqQZRv7pgR2_JbjonIJK6wIGke5zBX_8zs9kkik1vL7G7di92gjMKkdXm66QA0Ramhw8qlX92I1jFAELYEoiYCOrvT7eDpseeKg1ftvP9iQTG951B0sqo7Q/s1600/SYKYYSY+070.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhuWYhbx_gpqPrWoRrUDFjtqQZRv7pgR2_JbjonIJK6wIGke5zBX_8zs9kkik1vL7G7di92gjMKkdXm66QA0Ramhw8qlX92I1jFAELYEoiYCOrvT7eDpseeKg1ftvP9iQTG951B0sqo7Q/s320/SYKYYSY+070.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Tänään on taas viety kroppa äärirajoille, joka tuntuu kostautuvan nyt. Missä vaiheessa tää keho lakkasi kestämästä edes pientä rasitusta? Pakko silti yrittää. En aio antaa periksi.<br />
<br />
Tsemppaan joka hetki, ihan läheistenikin takia. Jotenkin vain tuntuu, että koko kroppa hajoaa pala kerrallaan. Sen muutoksen huomaa aina parhaiten, kun tsekkaa jostain, miten meni kuukausi sitten. Halvautumisen jälkeen on tullut todella paljon kaikkea, asioita, jotka vaikuttavat joka päiväiseen elämään.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEianh1sWRHnN0s_b-mq05oVYRtkA0Yk7RdnGbOCDsezmV9-wCu_uC9-aD70rjQ2j5UKcXM-3x-jI4cr_M3VRYZvbATng3yg81hTRgzmmQ_c-sjbLhuUXrNBH32n5eZHuOHbFFvzdO_HkA/s1600/SYKYYSY+071.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEianh1sWRHnN0s_b-mq05oVYRtkA0Yk7RdnGbOCDsezmV9-wCu_uC9-aD70rjQ2j5UKcXM-3x-jI4cr_M3VRYZvbATng3yg81hTRgzmmQ_c-sjbLhuUXrNBH32n5eZHuOHbFFvzdO_HkA/s320/SYKYYSY+071.JPG" width="240" /></a></div>
<br />
<br />
Päivät menevät silti eteenpäin, hetki kerrallaan on parasta. Nyt toivon pääseväni suorittamaan psykologian perusopintoja avoimessa, omassa tahdissa. Toivoisin myös talven tulevan, jotta pääsisin kokeilemaan laskettelua sellaisella kelkalla. Myös monia muita haaveita olisi tulevaisuuden varalle, mutta ehkä nyt tyydyn odottelemaan tulevaa talvea ja joulua!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg306pJcR-phIqrGHG8ZoltuHpQ3W0AfUTQupxCbuNxl6nCDWlb3yJ50G46VT-2HRFYkatG4Izlw0bOQED1KYQUCAPzS_wi0HlY14A7qslmiXBFAmaDT7ALonajZ_7HJmNJaM6dYWrl8Q/s1600/SYKYYSY+083.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg306pJcR-phIqrGHG8ZoltuHpQ3W0AfUTQupxCbuNxl6nCDWlb3yJ50G46VT-2HRFYkatG4Izlw0bOQED1KYQUCAPzS_wi0HlY14A7qslmiXBFAmaDT7ALonajZ_7HJmNJaM6dYWrl8Q/s320/SYKYYSY+083.JPG" width="240" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Kuva otettu v. 2012</div>
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-33421909655314684292016-09-27T08:26:00.002-07:002016-09-27T08:26:56.564-07:00Joulun lapsi<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-CVDo72cbvok/V-qNwBlxC4I/AAAAAAAAA2Y/4WsRFPyRLH02pANJKlIU78UOdLLZloLMQCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="302" src="https://1.bp.blogspot.com/-CVDo72cbvok/V-qNwBlxC4I/AAAAAAAAA2Y/4WsRFPyRLH02pANJKlIU78UOdLLZloLMQCPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Hmm, onkohan liian aikaista alkaa toivoa, että voisi laittaa joululaulut soimaan sekä miettiä, miten koristelisi joulukuusen.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Ehkäpä. Mutta rakastan joulua. Saatan miettiä seuraavaa joulua jo välittömästi jouluaaton jälkeen. Olen miettinyt vaikuttaako tähän se, että olen syntynyt joulun tienoilla? Ehkä. Ehkä ei.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-oeYxaiXka7U/V-qNwIK4q4I/AAAAAAAAA2Y/pkKEj8z70qEGmbFnT2e68tiShbmxaJ1iACPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="315" src="https://3.bp.blogspot.com/-oeYxaiXka7U/V-qNwIK4q4I/AAAAAAAAA2Y/pkKEj8z70qEGmbFnT2e68tiShbmxaJ1iACPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Parasta on se rauhallisuus joulussa. Kaikki ne valot pimeyden keskellä, koristeet sekä jouluisia lauluja soittavat radiokanavat. </div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-p27phhxE3r0/V-qNwLpNG_I/AAAAAAAAA2Y/Z0lEOb9BVkI-K4E_Upu5NvQ-HzxHe8VUgCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="315" src="https://3.bp.blogspot.com/-p27phhxE3r0/V-qNwLpNG_I/AAAAAAAAA2Y/Z0lEOb9BVkI-K4E_Upu5NvQ-HzxHe8VUgCPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Kaikenlaisilla joulukonserteilla on aina ollut iso rooli mun elämässä. Aloitin laulamisen kuorossa jo 5-vuotiaana. Muistan ikuisesti kaikki ne jouluyön konsertit. Pukeuduttiin lakerinkenkiin ja tekoturkis takkiin. Ilouutinen kaikuu usein päässäni. Se oli ehdoton suosikki joululauluista.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/--NGehyaKVlI/V-qNwMUtphI/AAAAAAAAA2Y/ADIDBvOljakMEMpQLaVgjJmosoXwGWeyACPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="310" src="https://1.bp.blogspot.com/--NGehyaKVlI/V-qNwMUtphI/AAAAAAAAA2Y/ADIDBvOljakMEMpQLaVgjJmosoXwGWeyACPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Enää alle 90 päivää jouluaattoon. En malttaisi odottaa. Jouluinen villapaita sekä collegehousut odottavat vaatekaapissani päällimmäisinä, että voisin ottaa ne jo käyttöön. Yllä olevassa kuvassa oleva poro odottaa paikkaansa.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Joulu. Millaisia ajatuksia se teissä herättää rakkaat lukijat?</div>
<br />Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-5275703656719435436.post-19262446030489489502016-09-21T13:14:00.000-07:002016-09-21T13:14:42.033-07:00RakkaudestaSairaus on muuttanut paljon mun elämässä. Ehkä kaikista eniten sairastuminen ja vammautuminen on kuitenkin vaikuttanut siihen, millä tavalla näen asiat elämässä tällä hetkellä. Olen aina ollut melko syvällinen ajattelija persoonaltani, nykyisin vielä entistä enemmän. Sairauden kanssa eläessä kaikkien haasteiden keskellä, yksi asia on kuitenkin ollut yli muiden. Rakkaus.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-1WV5LrQ20Lg/V-LpP6usClI/AAAAAAAAA1Y/zEPtawDnPRs_cvsziAibQs_QmVecvvMFwCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="306" src="https://3.bp.blogspot.com/-1WV5LrQ20Lg/V-LpP6usClI/AAAAAAAAA1Y/zEPtawDnPRs_cvsziAibQs_QmVecvvMFwCPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-hoseZGTRQFY/V-LpP4Xi74I/AAAAAAAAA1Y/9exas9-EqdEbg6XFOsc_sL8hs5KiTd4CQCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="306" src="https://1.bp.blogspot.com/-hoseZGTRQFY/V-LpP4Xi74I/AAAAAAAAA1Y/9exas9-EqdEbg6XFOsc_sL8hs5KiTd4CQCPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Ennen en uskonut lauluun, jossa laulettiin rakkauden voittavan kaiken. Nyt uskon siihen. Rakkaus toisia ihmisiä kohtaan, rakkaus muilta ihmisiltä, rakkaus elämään. Rakkaus kannattelee hankalimpinakin hetkinä. Asia valaistui tänään itselleni vielä entistäkin paremmin, kun katsoin isovanhempia, ketkä on mennyt naimisiin nuorina ja edelleen pysyvät toistensa rinnalla. Rakkaus on tosi moniulotteista, rakkautta ei tarvitse konkretisoida.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-5S6jyGiQVsA/V-LpPzNtYrI/AAAAAAAAA1Y/IDOBCcBzoi0W9p75TS65vqFPS36EUBr8QCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="254" src="https://1.bp.blogspot.com/-5S6jyGiQVsA/V-LpPzNtYrI/AAAAAAAAA1Y/IDOBCcBzoi0W9p75TS65vqFPS36EUBr8QCPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-fT_AS_RQW90/V-LpP8sf3kI/AAAAAAAAA1Y/_EXTnacyNFUXnEnFS2PzzdnwerJv1vTLgCPcB/s1600/image.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="316" src="https://4.bp.blogspot.com/-fT_AS_RQW90/V-LpP8sf3kI/AAAAAAAAA1Y/_EXTnacyNFUXnEnFS2PzzdnwerJv1vTLgCPcB/s320/image.jpeg" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<i>Hmm, nämä on taas öisiä ajatuksia, kun kuuntelen puolisoni tuhinaa. Valo heijastuu ikkunasta verhojen välistä muodostaen kuvion seinälle. Kuvio näyttää rakkauden symbolilta. Mietin ystäviäni, perhettäni, kaikkia läheisiä. Miten rakastankaan heitä kaikkia. Miten harvoin muistan kertoa sen. Rakastan tätä kotia, missä saan elää. Rakastan elämää, vaikka se välillä julmasti kohteleekin. </i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-size-adjust: 100%; color: #1a1a1a; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 13px; margin-bottom: 1.3em; padding: 0px;">
<b><i>"Minä rakastan tätä elämää<br style="margin: 0px; padding: 0px;" />Elämää kaikkineen<br style="margin: 0px; padding: 0px;" />Pimeitä polkuja, aurinkoteitä<br style="margin: 0px; padding: 0px;" />Raakoja omppuja, rinkeleitä<br style="margin: 0px; padding: 0px;" />Iloa, surua, ikävää<br style="margin: 0px; padding: 0px;" />Minä rakastan elämää"</i></b></div>
<div style="-webkit-text-size-adjust: 100%; color: #1a1a1a; font-family: Arial, sans-serif; font-size: 13px; margin-bottom: 1.3em; padding: 0px;">
-Johanna Kurkela- minä rakastan elämää-</div>
Saarahttp://www.blogger.com/profile/02106668103758976077noreply@blogger.com2